Абордаж tarkoittaa 'abordaasia' tai 'valtausta'. Se on sotilaallinen termi, joka viittaa laivan valtaamiseen hyökkäämällä siihen toisesta laivasta.
Tässä kappaleessa Okean Elzy käyttää sanaa metaforisesti kuvaamaan rakkauden tai ihastuksen tunnetta, joka valtaa laulajan täysin. Se luo kuvan vastustamattomasta ja voimakkaasta tunkeutumisesta, joka tekee sanasta mieleenpainuvan ja dramaattisen.
Okean Elzyn „Вище Неба” („Taivasta korkeammalle”) on rakkauslaulu, jossa toinen ihminen tuntuu samaan aikaan pelastukselta ja vaaralta. Kertoja on niin uupunut ja hämmentynyt, ettei hän enää näe tai kuule mitään: „Ну ось я вже більше нічого не бачу” [No niin, en enää näe mitään]. Päivän päättyminen merkitsee hänelle sitä, että rakas lähtee ja hänen oma elämänsäkin tuntuu päättyvän. Siksi hän pyytää suoraan: „Хей хоч сьогодні не йди” [Hei, älä lähde ainakaan tänään].
Kertosäkeen „Вище неба” [taivasta korkeammalle] kuvaa huimaavaa etäisyyttä. Rakas lentää liian korkealla eikä päästä kertojaa sielunsa sisään: „Чом у душу не пускаєш” [Miksi et päästä minua sieluusi?]. Kertoja taas „putoaa taivaaseen”, jossa ei ole reunaa eikä paikkaa pysähtyä. Silmät ovat hänen „vaaransa” ja samalla onnensa, eikä kylmä vesi tai muistin hukuttaminen auta. Lopussa rakas käy hänen kimppuunsa „на абордаж” [abordaukseen], merirosvojen meritaistelusta tulevalla ilmauksella. Se tekee säkeestä vähän hurjan ja jopa leikkisän: kertoja haluaisi vaieta tai paeta, mutta toinen tietää jo kaiken. Rakkaus on tässä korkealla leijuvaa, hallitsematonta ja aivan liian vaikeaa päästää käsistään.