Protagonista tarkoittaa “päähenkilöä” tai “tarinan keskeistä hahmoa”. Se ei ole arkipäiväinen sana, vaan tuo mieleen teatterin, elokuvat ja kertomukset.
Tässä laulussa protagonista sarà sempre lei viittaa siihen, että musiikki on aina tarinan todellinen päähenkilö, tärkein voima laulajan elämässä. Sana auttaa oppijaa ymmärtämään, miten italialaisessa lyriikassa käytetään draaman ja kertomusten sanastoa tunteiden kuvaamiseen.
Tämä kappale kuulostaa ensikuulemalta tavalliselta rakkausduetolta kahden ihmisen välillä, mutta totuus paljastuu nopeasti: Andrea Bocelli ja Giorgia laulavat nimittäin musiikista. Se mystinen "lei" (hän) ei ole nainen, vaan itse sävelet. Bocelli aloittaa toteamalla, kuinka tuo voima iski häneen ensi kerralla: Mi è entrata dentro e c'è restata (Se meni sisälleni ja jäi sinne). Laulajat vakuuttavat, ettei toisen tarvitse olla mustasukkainen, sillä musiikki kuuluu kaikille yksinäisille, joiden huoneessa soi stereo.
Musiikki kuvataan fyysisenä, melkein villinä kumppanina. Giorgia laulaa, että se voi olla pehmeää, mutta toisinaan se iskee lujaa: A volte picchia in testa, ma / È un pugno che non fa mai male (Joskus se lyö päähän, mutta se on isku, joka ei koskaan tee kipeää). Se pakottaa reissaamaan kaupungista toiseen ja tuo mukanaan pientä kärsimystä, mutta laulajat pitävät sitä ainoana oikeana tienään. Loppuhuipennuksessa Bocelli tiivistää koko elämänsä valinnan: Perché la musica lo sai / Davvero non l'ho mai tradita (Koska musiikkia, tiedäthän, en ole koskaan pettänyt). Vaikka elämiä tulisi toinenkin, se elettäisiin tälle samalle asialle.