Ficelles tarkoittaa kirjaimellisesti 'narua' tai 'lankaa'. Se on mielenkiintoinen sana, koska se esiintyy usein idiomeissa ja sillä voi olla syvempiä merkityksiä.
Tässä kappaleessa Gims laulaa "Mais qui tire les ficelles", mikä tarkoittaa "Mutta kuka vetää naruja?". Tämä on ranskankielinen ilmaisu, joka tarkoittaa 'kuka ohjailee' tai 'kuka on vastuussa'. Se viittaa siihen, että joku muu kontrolloi tilannetta tai henkilöä, mikä tekee siitä kiehtovan ja ajatuksia herättävän valinnan.
Gimsin ja La Mano 1.9:n «Parisienne» on ylellisen Pariisin ja katujen välissä poukkoileva flirttaileva kertomus. Kertoja ihailee puhelimensa ruudulla olevaa naista: «T’es la plus belle / De mon tél’» [Olet puhelimeni kaunein], mutta kutsuu tätä samalla keinotekoiseksi ja sanoo tuntevansa olevansa talutushihnassa. Nainen voi kadota yhtä nopeasti kuin «l’oseille» [rahat], ja eräänä iltana hän jätti kertojan sanattomaksi. Kertosäkeen Parisienne ei kuitenkaan kumarra nähtävyyksille: hän «traverse au feu vert» [ylittää kadun vihreillä valoilla] ja «s’en fout d’la Tour Eiffel» [ei välitä Eiffel-tornista]. Se on hauskan suora tapa sanoa, ettei hän ole turistikuva Pariisista vaan itsenäinen nainen, jolla on omat sääntönsä.
Säkeistöissä liikutaan Champs-Élysées’llä ja Avenue Montaignella, Pariisin tunnetuilla kaduilla, mutta mukana on myös kiirettä ja vaaraa: poliisit ovat paikantaneet kertojan, hän pyytää naista rattiin ollessaan humalassa, ja tunnelmavalaistus vaihtuu lupaukseen vakavasta suhteesta. «Elle veut du sérieux / Pas s’amuser» [Hän haluaa vakavaa, ei leikkiä] kertoo, että tämä Parisienne ei etsi pelkkää iltaa. Lopun «sort les gros billets» [ota suuret setelit esiin] ja toistuva «appelle les pompiers» [soita palokunta] nostavat juhlan tahallisen yliampuvaksi. Kappaleessa Pariisi on yhtä aikaa romanttinen katu, kallis ilta ja paikka, jossa pitää tietää, milloin valo on vihreä.