Balivernes tarkoittaa 'hölynpölyä' tai 'tyhjää puhetta'. Se on hieman vanhahtava ja harvinaisempi sana, joka antaa lauseelle tietynlaisen sävyn.
Laulussa Gims laulaa: "Pendant ce temps, le temps passe et je subis tes balivernes" (Sillä välin aika kuluu ja minä kestän sinun hölynpölyäsi). Tämä sana kuvaa hyvin puhujan turhautumista ja kyllästymistä kumppaninsa merkityksettömiin puheisiin, mikä tekee siitä mielenkiintoisen ja tunteikkaan valinnan.
Gimsin “Est-ce Que Tu M’aimes?” on rakkauslaulu, jossa varmuus vaihtuu sekavaan epäilyyn. Alussa kertoja näkee tunnelin pään ja löytää hymynsä: «J'ai retrouvé le sourire quand j'ai vu le bout du tunnel» [Löysin hymyni uudelleen, kun näin tunnelin pään]. Heidän välillään on ollut vahva yhteys, ja toinen on ymmärtänyt pienimmästäkin eleestä: «T'avais juste à lever le cil» [Sinun tarvitsi vain nostaa ripsesi]. Ranskan cil tarkoittaa ripsiä, joten ilmaus tekee vihjeestä hyvin pienen ja läheisen. Kertoja oli valmis jopa kaivertamaan rakastettunsa kuvan musteella silmäluomiensa alle, jotta näkisi tämän ikuisessa unessa. Se on tarkoituksella liioiteltu, vähän hurja lupaus.
Sitten kaikki muuttuu melkein silmänräpäyksessä: «J'ai cligné des yeux, tu n'étais plus la même» [Räpäytin silmiäni, etkä ollut enää sama]. Hän sanoo rakastavansa vain välttääkseen toisen kärsimyksen, mutta sekin satuttaa. Sormeen pujotettu sormus muuttuu rannekkeiksi, eli mielikuvaksi käsiraudoista: sitoutuminen alkaa tuntua vankilalta. Lopussa hän myöntää törmänneensä «plafond de verre» -nimiseen lasikattoon, kuvalliseen esteeseen, jota ei näe ennen kuin siihen osuu. Siksi kertosäkeen kysymys on niin suora ja tehokas: «Est-ce que je t'aime? J'sais pas si je t'aime» [Rakastanko sinua? En tiedä, rakastanko sinua]. Ja heti perään toinen kysymys jää yhtä vaille vastausta: «Est-ce que tu m'aimes?» [Rakastatko sinä minua?].