Pastempomat on sanaleikki, joka yhdistää sanat "pas" (passi, askel) ja "tempomat" (vakionopeudensäädin). Se on ainutlaatuinen ja tarttuva sana, joka on myös kappaleen nimi.
Se kuvaa metaforisesti elämää, jossa pyritään eteenpäin tasaisella, ehkä jopa pakonomaisella tahdilla, ikään kuin elämä olisi auto, jossa on vakionopeudensäädin päällä. Se herättää kysymyksen, kuka tai mikä ohjaa tätä vauhtia.
Dawid Podsiadlon "Pastempomat" on laulu, joka tuntuu tutulta, jos olet joskus ajanut autolla myöhään yöllä ja miettinyt elämää. Laulaja kuvaa itseään katselemassa valkoisia valokeiloja ja ajavansa vastavirtaan yöllä, miettien, onko tämä hänen viimeinen matkansa: "Późną nocą pod prąd / Bo jeśli to ostatni rejs, ta" [Myöhään yöllä vastavirtaan / Koska jos tämä on viimeinen matka, niin]. Hän ohittaa viimeisen auringonsäteen ja pohtii, kuinka paljon pitää päivästä, mutta menettää merkityksen, kun hänen rakkaansa ei ole paikalla: "Wiesz, że tak bardzo lubię dzień / Gdy ciebie nie ma, tracę sens" [Tiedät, että pidän niin paljon päivästä / Kun sinua ei ole, menetän merkityksen].
Laulaja pyytää toista henkilöä selvittämään, miksi hän voi niin huonosti: "Proszę, dowiedz się / Czemu jest mi tutaj aż tak źle" [Ole kiltti, ota selvää / Miksi voin täällä niin huonosti]. Hän myöntää, että toinen satuttaa häntä vähemmän, ja tämän myöntäminen on helpompaa yöllä: "Krzywdzisz mnie już mniej / Nocą łatwiej mi to przyznać jest" [Satutat minua jo vähemmän / Yöllä minun on helpompi myöntää se]. Hän katselee ohiajavia autoja ja miettii, muistaako kukaan häntä, jos hän katoaa tänään: "Czy ktoś zapamięta mnie / Jeśli dzisiaj zniknę" [Muistaako kukaan minua / Jos katoan tänään]. Tässä on sellaista pohdiskelua, joka saa ajattelemaan omia tuntemuksia ja sitä, miten kohtaamme vaikeita asioita.