Sana "Bellissima" tarkoittaa "kaunis" tai "erittäin kaunis". Se on superlatiivimuoto sanasta "bella", ja se korostaa kauneutta voimakkaasti.
Laulussa Annalisa toistaa "Ero bellissima" (Olin kaunis), mikä viittaa menneeseen hetkeen, jolloin hän tunsi itsensä erityisen kauniiksi ja toivoi, että hänen kumppaninsa olisi huomannut sen. Se on keskeinen sana, joka kuvastaa laulun teemaa itsetunnosta ja kaipauksesta.
Annalisa kuvaa tässä laulussa epävakaata, vetovoimaista kohtaamista, jossa toinen ilmestyy paikalle juuri kun häntä on yritetty olla ajattelematta. Kertoja ihmettelee suhdetta, joka tapahtuu vain kotona: „Insieme solo dentro casa” [Yhdessä vain kotona]. Hän ei halua tulla salatuksi, koska toinen ei puhu hänestä kenellekään. Silti tämän yllättävä saapuminen saa hänet sekaisin: „Oddio però tu mi piaci” [Voi luoja, mutta sinä miellytät minua]. Hän on nähnyt paljon vaivaa tämän kohtaamisen eteen ja haluaa läheisyyttä, mutta toinen on taas lähdössä. Toistuva kysymys „Dove vai?” [Minne menet?] kuulostaa sekä ihastuneelta että turhautuneelta.
Kertosäkeen „Ero bellissima” [Olin todella kaunis] voi kuulla muistona hetkestä, jolloin kertoja odotti toista Saint Laurent -asussa ja tunsi olevansa parhaimmillaan. Saint Laurent on ylellinen muotibrändi, joten yksityiskohta tekee odotuksesta yhtä aikaa hienostuneen ja hieman liioitellun. Säkeistöissä tunnelma muuttuu hauskasti arkiseksi: hän laittaa soimaan jumppamusiikkia, yrittää pelastaa itsensä hysteeriseltä itkulta ja menee sänkyyn Adidaksen shortseissa. „Madonna se mi manchi” [Voi hyvänen aika, kuinka kaipaan sinua] on tarkoituksella dramaattinen, ja heti perään pyydetään lääkäriä. Laulu nauraa hieman omalle ikävälleen, mutta sanoo silti suoraan, että toinen ei saisi lähteä juuri silloin, kun kertoja on odottanut häntä kaikista kauneimpana.