Taşladı tarkoittaa kirjaimellisesti "kivitti" tai "heitti kivillä". Se on voimakas verbi, joka kuvaa fyysistä tekoa, mutta tässä kappaleessa sitä käytetään metaforisesti.
Edis laulaa, että hänen sydämensä "kivitti" ne, jotka tulivat sammuttamaan hänen rakkautensa. Tämä luo dramaattisen kuvan sydämestä, joka puolustautuu rakkauden menettämistä vastaan, ja tekee sanasta mieleenpainuvan ja ainutlaatuisen tässä kontekstissa.
Edisin ”Benim Ol” on suora vetoomus ihmiselle, joka on lähtenyt mutta jonka luo kertoja haluaa yhä takaisin. Hän sanoo: ”Suç payıma düşense” [jos syy lankeaa minun osakseni], ja lupaa lähteä itse, jotenkin ylpeästi: ”Giderim yine sen düşünme” [lähden kyllä, älä sinä huolehdi]. Lähtö ei kuitenkaan ratkaise kaikkea, sillä hänen sydämensä on jo pitkään torjunut kaikki uudet rakkaudet: ”Kalbim aşkları sönsün diye geleni taşladı” [sydämeni kivitti pois jokaisen tulijan, jotta rakkaudet sammuisivat]. Kuva on aika rajukin ja samalla tehokas: sydän ei vain sulkeudu, vaan heittelee kiviä muiden perään.
Kertosäe muuttuu aneluksi: ”Hadi yine gel benim ol” [tule taas, ole minun] ja ”Benim olmazsan, kime giderim?” [jos et ole minun, kenen luo menen?]. Kertoja ei kysy, miten erosta päästään yli, vaan kuka voisi vastaanottaa hänen sydämensä, jos tämä yksi ihminen ei kuuntele: ”Beni duymazsan, kime veririm yüreğimi?” [jos et kuule minua, kenelle annan sydämeni?]. ”Yarım sözüm daha dur” [minulla on vielä puolikas sana sanomatta] jättää tilanteen tarkoituksella kesken. Kaikki ei ole sanottu, ja siksi pyyntö ”Benim ol” [ole minun] palaa uudestaan ja uudestaan, melkein kuin hän yrittäisi saada toisen palaamaan pelkällä sitkeydellä.