Desentristecer tarkoittaa kirjaimellisesti "poistaa suru" tai "tehdä surullisesta iloiseksi". Se on kaunis ja hieman harvinaisempi verbi, joka kuvaa aktiivista surun karkottamista.
Laulussa Caetano Veloso käyttää tätä sanaa kuvaamaan, kuinka leijonanpennun näkeminen saa hänen yksinäisen sydämensä iloiseksi. Se on toiveikas ja lohdullinen sana, joka vangitsee laulun lempeän tunnelman.
”Leãozinho” tarkoittaa ”pikku leijonaa”. Laulun kertoja pitää tämän ihmisen näkemisestä auringossa ja matkalla hänen rinnallaan: ”Gosto muito de te ver, leãozinho” [Pidän kovasti siitä, että näen sinut, pikku leijona]. Jo pelkkä kohtaaminen piristää yksinäistä sydäntä: ”Para desentristecer, leãozinho, o meu coração tão só” [Jotta niin yksinäinen sydämeni tulisi vähemmän surulliseksi]. Pikku leijona on kuin aamun säde, joka vetää katsetta puoleensa magneetin tavoin. Kuvassa on jotain leikkisää ja hellää: kyse ei ole oikeasta leijonasta, vaan ihmisestä, jonka iho, valo ja ”juba” [harja, tässä hiukset tai leijonamaiset kutrit] synnyttävät tämän lempinimen.
Auringolla on laulussa melkein taikavoima. Kertoja sanoo: ”O meu coração é o sol, pai de toda cor” [Sydämeni on aurinko, kaiken värin isä], ja aurinko kultaa toisen ihoa. Sitten maisema siirtyy rannalle: ”Gosto de te ver entrar no mar” [Pidän siitä, että näen sinun menevän mereen]. Kertoja haluaa jäädä aurinkoon, kastella oman ”jubah”-harjansa ja mennä mereen tämän läheisen kanssa. Laulun ilo on hyvin konkreettinen: katse, lämmin iho, hiukset auringossa ja yhteinen pulahtaminen.