Пташка [ptashka] tarkoittaa kirjaimellisesti ”pikkulintua”, ja se on hellittelevä muoto sanasta lintu. Kertosäkeessä «Лети пташка» [Leti ptashka] laulaja puhuttelee lintua kuin vapauttaan etsivää, herkkää ihmistä: ”Lennä, pikkulintu”.
Моя Мишельin ja DOSEn “Пташка (Ptashka)” on kuin pieni, outo lentotarina ihmisestä, joka haluaa toisen lähtevän maailmalle, vaikka lähtö pelottaa. Kertosäkeessä lauletaan: “Лети пташка, пока не станет страшно” [Lennä, pikkulintu, ennen kuin alkaa pelottaa]. Pташка tarkoittaa pikkulintua, ja tässä lintu tuntuu olevan vapautta etsivä ihminen. Taivas on valtava, lentäminen tärkeää ja kivetkin pitää kohdata ilman pelkoa. Silti pyyntö kuuluu: “Возвращайся ко мне” [Palaa luokseni]. Vapaus ja ikävä lentävät siis samassa lauseessa.
Säkeistöissä tunnelma muuttuu hyvin arkiseksi ja hieman hassuksi: ollaan punaisissa raitiovaunuissa, kuullaan torvia, kesä tuntuu ilahduttavan vain kolmen kuukauden ajan, ja elämä näyttää kellarilta, jossa on pieni ikkuna katonrajassa. “Здесь нет слов, замолчишь ты замолчу я” [Täällä ei ole sanoja, jos sinä vaikenet, minäkin vaikenen] kuvaa kahden ihmisen jumittunutta hiljaisuutta. Lopussa puhuja sanoo suoraan olevansa iloinen, että toinen on nyt jonkun muun kanssa, vaikka rannikon surulliset lokit vain “miau”-huutavat ja aalto kuiskaa olevansa hellä kissanpennuille. Juuri tällaiset kummalliset kuvat tekevät kappaleesta kiinnostavan: siinä on eroa, kaipuuta ja uuden suunnan tarve, mutta kaikki kerrotaan lintuna, raitiovaununa, jumittuneena hissinä ja aivan liian dramaattisina lokkeina.