Imbroglio tarkoittaa kirjaimellisesti sotkua, sekavaa tilannetta tai mutkikasta ongelmaa. Laulussa se kuvaa rakkauden hämmentävää ristiriitaa: “Che imbroglio era, maledetta primavera?” eli “Mikä sotku se olikaan, kirottu kevät?” Sana on runollinen ja hieman harvinaisempi kuin tavallinen confusione, joten se jää hyvin mieleen.
Loretta Goggin ”Maledetta Primavera” on romanttinen ja hieman itseironinen kertomus rakastumisesta, joka tapahtuu liian nopeasti. Alussa muistellaan läheisyyttä, valkoviiniä, kukkia ja vanhoja lauluja: yhdessä naurettiin jopa omalle tilanteelle. Sitten kertoja kysyy: ”Che imbroglio era / Maledetta primavera?” [”Mikä sotku se olikaan, kirottu kevät?”] Kevät ei tarkoita tässä vain vuodenaikaa, vaan äkillistä rakkauden huumaa, joka saa ihmisen toimimaan ennen kuin hän ehtii ajatella seurauksia.
Laulun hauskan kirpeä ydin on siinä, että rakastumiseen näyttää riittävän vain tunti: ”Per innamorarmi basta un’ora?” [”Riittääkö rakastumiseen yksi tunti?”] Kun toinen on poissa, jäljelle jäävät tyhjät kädet, kosketukset, jotka eivät yllä sydämeen, ja suljetut silmät, joiden takana tämä toinen yhä ilmestyy. Kertoja pyytää häntä palaamaan, vaikka tietää, että sama keväinen kiire voisi aloittaa kaiken uudelleen. ”Maledetta come me” [”Kirottu kuten minä”] tekee lopusta erityisen osuvan: ehkä kevät ei olekaan ainoa syyllinen, vaan kertoja itsekin tietää olevansa altis rakastumaan uudelleen.