Ukrainan sana "Доле" (Dole) tarkoittaa "kohtaloa" ja on tässä laulussa puhuttelumuodossa, "Oi, kohtaloni". Se on kaunis ja syvällinen sana, joka kantaa mukanaan tunnetta ja merkitystä.
Laulussa "Доле Моя" (Dole Moia) kohtaloa puhutellaan suoraan, mikä antaa sille henkilökohtaisen ja dramaattisen sävyn. Se ei ole vain yleinen sana, vaan se on laulun ytimessä, kuvaten laulajan tunteita ja elämänpolkua.
Tässä laulussa joutsenet kulkevat kohti Tonavaa, ja niiden matka muuttuu nuoren ihmisen eron kuvaksi. Kertoja sanoo: ”Пожену я лебеді / До Дунаю до води” [Ajan joutsenet Tonavalle, veden luo]. Joutsenet uivat niin paljon, että ne väsyvät, ja samaan aikaan kertojan silmät ovat ”Та й наплакалися” [itkeneet itsensä tyhjiksi]. Toistuva ”Ой, доле моя” tarkoittaa suunnilleen ”oi, kohtaloni” tai ”voi tätä kohtaloani”. Se tekee säkeistä kansanlaulun tapaan valittavat ja helposti mukana laulettavat.
Laulun vahvin vertaus on yksinkertainen: ”Важко тому лебедю / Проти води пливучи” [Joutsenen on raskasta uida vastavirtaan]. Yhtä raskasta on nuoren naisen kulkea ilman rakastettuaan: ”Важко тобі молодій / Без коханого йдучи” [Sinun on vaikea, nuori, kulkea ilman rakastasi]. Silti loppuun tulee lupaus ja pieni satujen tuntu. Eksynyt rakastettu löytää perille, ja tähti johdattaa hänet kertojan luo: ”Зоря до мене приведе” [Tähti tuo hänet luokseni]. Viimeinen ajatus on suora ja vähän omistushaluinenkin: ”І вже не відпущу тебе” [enkä enää päästä sinua menemään].